Tarvitseeko remonttiin luvan? Rakentamislupa, taloyhtiö ja asbesti

Mikä muuttui vuonna 2025

Rakentamislain myötä rakennuslupa ja toimenpidelupa yhdistettiin yhdeksi rakentamisluvaksi. Samalla ilmoitusmenettely poistui. Muita lupatyyppejä ovat purkamislupa ja maisematyölupa, ja tietyissä tilanteissa voidaan hakea poikkeamislupaa.

Kunnan rakennusjärjestys vaikuttaa siihen, mitkä vähäiset hankkeet ovat paikallisesti luvasta vapaita. Rakennusjärjestyksellä ei kuitenkaan voi vapauttaa luvasta hankkeita, joille laki edellyttää lupaa aina. Siksi oman kunnan rakennusvalvonta on aina oikea paikka varmistaa lupatarve.

Rakentamislupaa haetaan useimmissa kunnissa sähköisesti Lupapiste-palvelussa. Lupapisteen kautta voi myös lähettää rakennusvalvontaan neuvontapyynnön ja kysyä etukäteen, tarvitaanko suunnitellulle remontille lupa. Luvan käsittelyyn kuluu aikaa, joten tarkistus kannattaa tehdä jo suunnitteluvaiheessa ennen urakkasopimusta.

Milloin korjaus tai muutos vaatii luvan

Kuntaliiton ohjeen mukaan korjaus- ja muutostyö vaatii rakentamisluvan erityisesti silloin, kun rakennuksen kerrosala tai vaippa kasvaa, kun työ on laajuudeltaan verrattavissa uudisrakentamiseen tai kun rakennuksen käyttötarkoitus muuttuu olennaisesti.

Lupa tarvitaan myös, jos korjaus kohdistuu rakennuksen vaippaan tai teknisiin järjestelmiin ja vaikuttaa merkittävästi energiatehokkuuteen tai ympäristövaikutuksiin, jos suojeltua tai historiallisesti arvokasta rakennusta muutetaan merkittävästi tai jos työ kohdistuu kantaviin rakenteisiin tai voi vaarantaa terveyden tai turvallisuuden.

• Laajennus, joka kasvattaa kerrosalaa tai vaippaa
• Käyttötarkoituksen olennainen muutos
• Vaippaan tai tekniikkaan kohdistuva, energiatehokkuuteen merkittävästi vaikuttava korjaus
• Kantaviin rakenteisiin kohdistuva korjaus
• Uusi asuinrakennus koosta riippumatta sekä yli 30 m² tai 120 m³ rakennus

Mikä on yleensä luvatonta

Tavallinen kunnossapito ei yleensä vaadi lupaa. Kuntaliiton mukaan tällaisia ovat esimerkiksi ulkomaalaus samalla värillä ja laadulla, ilmanvaihtokoneen vaihto ilman rakenteellisia tai kaupunkikuvallisia vaikutuksia sekä aurinkopaneelien tai lämpöpumpun asennus, ellei jokin luvanvaraisuuden peruste täyty.

Julkisivun värin tai materiaalin muutos voi kuitenkin vaatia luvan esimerkiksi asemakaava-alueella. Tarkista asia Lupapisteen neuvontapyynnöllä tai suoraan rakennusvalvonnasta ennen töiden aloittamista.

Muista, että lupavapaakin työ on tehtävä rakentamista koskevien teknisten vaatimusten, kaavan ja rakennusjärjestyksen mukaisesti. Luvan puuttuminen ei siis vapauta esimerkiksi märkätilojen, sähkötöiden tai paloturvallisuuden vaatimuksista.

Taloyhtiössä: ilmoita muutostyöstä etukäteen

Asunto-osakeyhtiölain (5 luku 2 §) mukaan osakkaan on ilmoitettava kirjallisesti taloyhtiölle muutostyöstä ennen sen aloittamista, jos työ voi vaikuttaa yhtiön tai toisen osakkaan kunnossapitovastuulla olevaan tilaan. Tällaisia ovat tyypillisesti märkätila-, keittiö-, sähkö- ja putkityöt.

Yhtiö voi asettaa työlle ehtoja ja valvoa sitä, ja kohtuulliset valvontakulut voidaan periä osakkaalta. Ilmoituksen laiminlyönti voi kasvattaa osakkaan vastuuta, jos työstä aiheutuu vahinkoa.

Käytännössä ilmoitus kannattaa tehdä isännöitsijälle hyvissä ajoin ja liittää siihen kuvaus töistä, aikataulu ja tekijän tiedot. Märkätiloissa yhtiö edellyttää usein, että vedeneristyksen tekee pätevä tekijä ja että työstä jää dokumentaatio, joka on hyödyllinen myös asuntoa myöhemmin myytäessä.

Asbestikartoitus vanhoissa rakennuksissa

Jos rakennuksen rakentaminen on aloitettu ennen vuotta 1994, asbestikartoitus on tehtävä ennen korjaus- tai purkutyötä, joka kohdistuu rakenteisiin, joissa voi olla asbestia. Tällaisia voivat olla esimerkiksi laatoitukset, tasoitteet, kitit ja putkieristeet. Velvoite perustuu lakiin asbestityön turvallisuudesta (684/2015).

Asbestipurkutyön saa tehdä vain yritys, jolla on aluehallintoviranomaisen myöntämä asbestipurkulupa. Kartoitus ja mahdollinen purku kannattaa huomioida jo remontin aikataulussa ja budjetissa.

Pientalossa asuva on itse vastuussa siitä, että kartoitus tehdään ennen töitä. Taloyhtiössä kartoituksen teettää yleensä se, joka remontin tilaa, ja asiasta kannattaa sopia isännöitsijän kanssa muutostyöilmoituksen yhteydessä.

Paljonko remontti maksaa nyt

Rakennuskustannukset nousivat Tilastokeskuksen mukaan elokuussa 2026 vuodessa 3,5 %. Työpanosten kustannukset nousivat 4,4 % ja tarvikkeiden 3,0 %.

Isännöintiliiton Putkiremonttibarometrin 2026 mukaan perinteisen putkiremontin mediaanikustannus oli koko maassa 890 euroa asuinneliöltä ja pääkaupunkiseudulla 1 000 euroa. Toteutusvaihe kestää keskimäärin noin puoli vuotta. Muista remonteista, kuten kylpyhuoneista tai keittiöistä, ei ole saatavilla puolueetonta valtakunnallista neliöhintatilastoa, joten hinnat kannattaa selvittää pyytämällä useampi kirjallinen tarjous.

Kuluttajan remonttisopimuksissa voi käyttää rakennusalan yleisiä kuluttajasopimusehtoja: RYS-9-ehtoja yli 10 000 euron ja REYS-8-ehtoja alle 10 000 euron töihin. Remonttitutka kokoaa ajankohtaiset hinnat, avustukset ja lupa-asioiden linkit.

Usein kysyttyä

Valmiit työkalut

• Remonttibudjetti ja kotitalousvähennys · Remontin budjetti, tarjousvertailu ja kotitalousvähennyslaskuri

Lähteet

1. Kuntaliitto: Rakentamisen lupajärjestelmä
2. Kiinteistöliitto: Osakas, huolehdi muutostyöstä ilmoittamisesta
3. Finlex: Laki asbestityön turvallisuudesta 684/2015
4. Tilastokeskus: Rakennuskustannusindeksi, elokuu 2026 (15.9.2026)
5. Isännöintiliitto: Putkiremonttibarometri 2026
6. KKV: RYS-9 ja REYS-8 -sopimusehdot
7. Lupapiste

Artikkeli on yleistä tietoa eikä korvaa viranomaisen, juristin tai neuvojan ohjetta. Tarkista ajantasainen tieto lähteistä.

Muut oppaat

• Kotitalousvähennys remontista 2026: paljonko saat ja miten haet